teksti: Marja Ritola, Tesoman kirjasto, Kuvat: Kirjastot.fi-palvelu

Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu tuo kirjastonhoitajan kotiisi – tai ainakin sähköpostiisi.

Kuka, missä ja milloin?

"Vain aniharvat tietävät, miten minkäkin pitää olla,
ja vain muutamat selviävät kaikesta omin neuvoin."
- Hemuli -

Kuka keksi käsitteen "Pihtiputaan Mummo"? Mitä eroa on ruissihtijauhoilla ja sihtiruisjauhoilla? Mistä tehtiin painomuste ensimmäisiin Suomessa painettuihin kirjoihin? Mitä Särkänniemen delfiinit tekevät yöllä?

Kirjastojen yhteinen Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu auttaa silloin, kun ei ole aikaa tai mahdollisuutta poiketa kirjaston tiskille. Kysymys lähetetään kätevästi Internet-lomakkeella ja vastaus saapuu sähköpostitse kolmen työpäivän kuluessa. Vastaukset talletetaan myös arkistoon kaikkien kiinnostuneiden selailtaviksi ja samalla koko ajan karttuvaksi tietopankiksi: jos oma kysymys on esitetty ennenkin, voi vastaus löytyä valmiina. Kysyjien henkilötietoja ei julkaista.

Palvelun nimestä huolimatta kyseessä ei toki ole yhden urhoollisen kirjastonhoitajan ponnistus, vaan vastauksia asiakkaiden kysymyksiin laaditaan kirjastoissa ympäri Suomen. Tuhansien vuosittain tulevien kysymysten sumaa setvii muiden tehtäviensä ohessa myös joukko Tampereen kaupunginkirjaston kirjastonhoitajia.

Mitä meiltä kysytään? – Mitäpä ei!

Viime vuonna Tampereella etsittiin muun muassa vuosimallin 1977 traktoreiden säätöarvoja, kylpytynnyrin teko-ohjeita, oopperoiden juonitiivistelmiä, irlantilaisia kansantarinoita, tietoa työlauluperinteestä, miesten pitkien kalsareiden kaavoja ja Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonsertin väliaikafilmin musiikkia. Yhteensä vuoden aikana vastattiin 485 kysymykseen.

Etunimien, paikannimien ja murresanojen merkitykset kiinnostavat vuodesta toiseen. Usein jäljitetään myös kirjoja ja elokuvia, jotka ovat tehneet kysyjään lähtemättömän vaikutuksen, mutta joiden nimet ovat päässeet unohtumaan. Parhaimmillaan nämäkin löydetään varsin huterilla tuntomerkeillä, vaikka 100-prosenttista osumatarkkuutta ei voikaan taata.

Kirjastonhoitajilta kysytään luonnollisesti myös vinkkejä hyvistä kirjoista ja melko usein sitäkin, miten alalle voi kouluttautua, mitä työhön kuuluu ja onko kirjastonhoitajana kivaa. Kirjastokortti- ja laina-asioitakin selvitellään, vaikka niiden kohdalla onkin tehokkaampaa ottaa yhteyttä suoraan omaan kirjastoon.

Vastausten muoto vaihtelee kysyjän tarpeiden mukaan: joskus riittää yksittäinen fakta, toisinaan tarvitaan pidempi selvitys. Opinnäytetöiden tai koulutehtävien tekijöitä puolestaan opastetaan sopivien tiedonlähteiden jäljille. Valmiita esitelmiä palvelun kautta ei kuitenkaan saa, ja vaille toivomansa kaltaista vastausta taisi jäädä sekin kysyjä, joka eräänä arkiaamuna tiedusteli erään nuortenkirjan juonta, henkilöitä sekä hyviä ja huonoja puolia – tunnin sisällä, kiitos!

Ja sitten ne vastaukset

Pihtiputaan Mummo –käsitteen loi lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Allan Liuhala 1960-luvun alussa. Ruissihtijauho ja sihtiruisjauho ovat sama asia: kumpikin tarkoittaa osittain kuorituista rukiin jyvistä valmistettua ruisjauhoa. 1600-luvun ensimmäisissä suomalaisissa kirjapainoissa painomuste valmistettiin itse keittämällä ensin pellavaöljystä vernissa ja lisäämällä siihen nokea sekä eräitä muita aineita. Särkänniemen delfiinit taas ovat esimerkillisen järkeviä ja nukkuvat joka yö noin kahdeksan tunnin unet.

Hemulin viisaan lausahduksen alkuperä on sekin viime vuoden kysymyssatoa. Repliikki paikannettiin Tove Janssonin kirjaan Muumilaakson marraskuu.