Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto
Syyskuun alussa käynnistyy pääkirjasto Metson perusparannus. Hankkeen 1. vaiheessa remontoidaan uusi palvelupiste sekä rakennetaan nykyisen lainaustoimiston tilalle oleskelualue.
Remontin tavoitteena on saada lainauspalvelut sujumaan paremmin, lisätä työtiloja ja tehdä kirjaston ensimmäisestä kerroksesta viihtyisämpi ja houkuttelevampi tila. Suurin muutos on lainauksen ja palautuksen automatisointi, minkä vuoksi tarvitaan lajitteleva palautusautomaatti ja useita pienempiä lainausautomaatteja.
Aikuisten osaston ja käsikirjaston kirjoja joudutaan siirtämään remontin alta. Tähän mennessä on hiljaiseen lukusaliin siirretty kaikki kartat. Käsikirjallisuuden tilalle hiljaiseen lukusaliin tulevat kaikki pääkirjaston lehdet. Hiljaisen lukusalin kokoelmat siirretään lainattavien teosten joukkoon.
Oleskelualue sijoitetaan nykyisen lainaustoimiston tilalle. Tilasta tulee matalalla kaariseinällä lainaushallista erotettu tila, jossa on mukavia sohvia ja tuoleja oleilemista, lukemista ja tietokoneen käyttöä varten.
Pääkirjasto Metso valmistui 1986, mutta sen suunnitelmat olivat valmiina jo 70-luvun loppupuolella. Sitä pidetään yhtenä akateemikko Reima Pietilän merkittävimmistä töistä. Vaikka rakennusta ei ole suojeltu lailla tai asemakaavalla, on sille annettu arvoluokitus RM II, eli rakennustaiteellisesti erittäin merkittävä, alkuperäisyysaste suuri, valtakunnallisesti merkittävä. Tämä merkittävyys ohjaa perusparannusta ja uudelleenkalustamista, jotka tehdään alkuperäisten piirustusten pohjalta.
Pääkirjaston perusparannuksen ensimmäiset vaiheet kestävät vuodenvaihteeseen saakka. Remontin ensimmäinen vaihe tehdään Tilakeskuksen työnä. Koko hankkeen projektipäällikkönä toimii Jouko Toivonen.
Suomessa ei ole aiemmin tehty valtakunnallisia tutkimuksia yleisten kirjastojen palveluiden tuottamista hyödyistä. Nyt asiasta on valmistunut laaja tutkimus. Sen mukaan kirjasto hyödyttää eniten lukuharrastusta sekä rikastuttaa vapaa-ajan viettoa. Kuntalaiset kiittävät kirjastoa yhdenvertaisen tiedon saatavuudesta sekä elinikäisen oppimisen ja demokratian turvaamisesta.
Tutkimus kirjastoista on ilmestynyt teoksena "Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; Tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä". Tekijät ovat tutkijat Sami Serola ja Pertti Vakkari Tampereen yliopistosta. Tutkimukseen osallistui 1000 henkeä.
Yleinen kirjasto on kuntalaisten mielestä kyennyt parhaiten edistämään yhdenvertaista tiedon saatavuutta, kirjallisuuden ja taiteen harrastusta, elinikäistä oppimista sekä demokratiaa. Kirjaston tavaramerkiksi yleisön käsityksissä nousee mahdollisuuksien tarjonta kirjallisuudesta ja taiteesta nauttimiseen sekä itsensä kehittämiseen.
Kirjasto on suosittu ja keskeinen tiedonhankinnan kanava, sillä lähes puolet vastaajista ilmoitti käyneensä kirjastossa kuukausittain sekä 81% kuluneen vuoden aikana. Tavallisinta oli kirjojen lainaus. Kirjaston valtteina on taloudellisuus ja luotettavuus, sillä suurin osa vastanneista arvioi niiden kuvaavan kirjastoa erittäin hyvin.
Tulosten perusteella kirjasto hyödytti eniten kirjallisuuden hankinnassa sekä vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa. Yleiset kirjastot hyödyttävät kuntalaisia yleisimmin erityisesti kaunokirjallisuuden (71%) ja tietokirjallisuuden (67%) tarjoajana sekä vapaa-ajan opiskelussa ja itseopiskelussa (58%).
Kun hyödyt tiivistettiin arkeen, vähemmän koulutetut, keski-ikäiset ja vanhemmat sekä työntekijät ja yrittäjät kokivat saavansa eniten hyötyä kirjastopalveluista arjen askareissa. Hyöty kulttuuriharrastuksissa oli puolestaan yleisintä naisten, nuorten ja opiskelijoiden ryhmissä. Uratavoitteissa hyödytti kirjasto erityisesti työssä käyviä, naisia, ylioppilastutkinnon suorittaneita sekä johtajia ja ylempiä toimihenkilöitä.
Tutkimus on ladattavissa Opetus ja kulttuuriministeriön sivulta
