Pääkirjasto Metson tämän syksyn Kirjahetkien teemana on "Elämä on unta". Unta lähestytään niin unettomuuden kuin runojen ja tarinoiden näkökulmasta. Unesta on tullut yhä tärkeämpi hyvinvoinnin ja jaksamisen voimavara, joten aihe on erittäin tärkeä.

 Kirjahetkissä esitellään kirjallisuutta ja tarjotaan samalla lukuvinkkejä, erityisesti painottaen uusia tuttavuuksia  ja vähemmän tunnettua kirjallisuutta. Samalla myös esitellään kirjaston monipuolisia kokoelmia.

 Kirjahetkeä voi tulla kuuntelemaan kuka tahansa kirjoista ja lukemisesta kiinnostunut, sillä kirjoja ei tarvitse lukea etukäteen. Esittelyssä olleita kirjoja voi lainata ja mukaan saa listan näistä kirjoista. Kirjahetket pidetään tiistai-iltaisin klo 18.00 -18.30 poikkeuksellisesti Metson remontin takia lastenosaston satuhuoneessa.

 Kirjahetkien ohjelma:

 1.11. Unta unessa.
Kuinka uni on läsnä kaunokirjallisuudessa eri tavoilla, esittelijänä Jari Missonen

 8.11. Missä Nukkumatti viipyy?
Kirjoja unettomuudesta, esittelijänä Päivi Saari

 15.11. Tuhannen ja yhden yön unet, esittelijänä Tuula Haavisto

 22.11.Runot unesta tehdyt…
Uni runoudessa, esittelijänä Ulla Tiainen

 Kirjasto osallistuu tällä teemalla valtakunnalliseen Lukulampun valossa -kampanjaan, jota organisoi Turun kaupunginkirjasto. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Remontti pääkirjastossa on hyvässä vauhdissa, vaikka aikatauluissa ei aivan olekaan pysytty. Väliseinän purkaminen entisen käsikirjaston ja tietopalveluosaston väliltä sujui vauhdikkaasti, mutta paikattavan lattian pintamateriaali on aiheuttanut viivästystä. Graniittia asennetaan pala palalta ja työn kesto venyy arvioitua pidemmäksi.

Remontissa tapahtuu kaiken aikaa edistystä, kun uudet laitteet ja kalusteet saadaan paikoilleen. Uudet hälytinportit on nyt kytketty ja ne ovat toiminnassa. Lasten lainausautomaatti saadaan toivottavasti käyttöön viikolla 44, kun taas muut lainausautomaatit ovat jo täydessä toiminnassa.

Palautusautomaatin osalta remontti on myöhässä noin neljä viikkoa. Automaattia päästään näillä näkymin asentamaan 14.11. alkavalla viikolla. Automaatin asennus vienee 1-2 viikkoa, minkä jälkeen sitä vielä testataan pari viikkoa. Automaatin käyttöönotto siirtynee joulukuun puoleenväliin.

Palautusautomaatin saaminen sisään pääkirjasto Metsoon on oma päänsärkynsä. Valtavan iso laite tuodaan palasina ovien kautta, mutta siltikin on pelkona, ettei ovien leveys riitä. Remontin ammattilaiset ovat kuitenkin rauhoitelleet kirjastolaisia, että automaatti puretaan siinä tapauksessa pienempiin osiin ja kootaan sen jälkeen paikan päällä. Toistaiseksi kirjastossa ei tiedetä, minkälainen valtavasta myllystä tulee, mutta vihreä se on joka tapauksessa.

Runoilija, tietokirjailija ja performanssitaiteilija J.K. Ihalainen on julkaissut vuodesta 1978 lähtien 34 runokokoelmaa suomeksi, englanniksi ja tanskaksi. Hänen esikoisrunokokoelmansa Flesh & Night ilmestyi Kööpenhaminan Christianiassa vuonna 1978. Runojen lisäksi häneltä on ilmestynyt kymmenen tietokirjaa ja kaksitoista suomennosta aina Jerome Rothenbergistä Gary Snyderiin.

J. K. Ihalainen sai Nuoren Voiman Liiton palkinnon vuonna 1995, Pirkanmaan taidepalkinnon vuonna 1998 ja Eino Leinon palkinnon vuonna 2010. Hän on toiminut vuodesta 2003 lähtien Tampereella järjestettävän Annikin Runofestivaalin taiteellisena johtajana. Eino Leinon palkinto myönnettiin hänelle "toisin tekemisestä sekä kirjan ja sanan voiman vaalimisesta."

Nokian Siurossa asuva J. K. Ihalainen on alusta lähtien tehnyt kirjansa itse: kirjoittanut, kääntänyt, kustantanut ja painanut. Ihalaisen Palladium-kustantamon kirjat syntyvät omassa painotalossa Siuronkosken rannalla. Hän myös myy kirjansa pääosin itse. Kirjallisen työnsä ohella Ihalainen tekee melkein mitä vaan, remontoi, maalaa, matkustelee, esiintyy musiikin säestämänä.

Heikki Sauren v. 2003 ilmestynyt kirja "Zen ja kirjapainon siirtämisen taito: otteita J. K. Ihalaisen elämästä" kertoo kirjailijasta, mutta se ei ole tyypillinen elämäkertateos tai henkilöhistoriallinen esitys. Kirjasta välittyy kuva "toisinrunoilijasta, toisinkustantajasta ja toisineläjästä".

Nykyään performanssitaiteilijanakin mielellään esiintyvää Ihalaista voi katsoa ja kuunnella esimerkiksi http://www.youtube.com/watch?v=BPIpuUgzrk4

J.K. Ihalaisen valtavaan tuotantoon voi tutustua http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/ihalainen.htm

Pääkirjasto Metson lasten ja nuortenosastolla on siirretty kaikki lastenosaston taruolentoja käsittelevät tietokirjat samaan hyllyluokkaan 15 FAN.

Aiemmin mm. lohikäärmeitä, maahisia, keijuja ja vampyyreja käsitteleviä tietokirjoja löytyi niin satukirjojen, kirjallisuustieteellisten teosten, kansanrunouden kuin kansatieteellisten teosten joukosta.

Hankalimpia luetteloida ja sijoittaa ovat olleet satuihin ja romaaneihin luokitellut kirjat, joissa ei ole tarinaa nimeksikään, vaan ne ovat tietokirjamuotoisia kuvauksia eri olennoista.

Kirjat ovat nyt hyllyssä luokan 15 jälkeen otsikolla 15 FAN Taruolennot. PIKI-verkkokirjaston tietokantaan on muutettu vain Tampereen omien kirjojen nidekohtaiset hyllypaikat. Teoksen luettelointitietoihin tai muiden kirjastojen niteisiin ei ole tehty muutoksia. Kirjat on tarroitettu uudelleen, ja niihin on lisätty olemassaoleva FAN-tarra selkeyden vuoksi.

Tesoman kirjaston lukusalissa (os. Kohmankaari 9) järjestetään asukasilta maanantaina 24. lokakuuta 2011 kello 17. Tilaisuudessa keskustellaan Tampereen läntisen alueen kirjastopalveluista.

Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunta on tekemässä palveluverkkoselvitystä, jossa käsitellään myös kirjastojen sijaintia Tampereella. Keskustelua vetämässä ovat muun muassa tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, suunnittelupäällikkö Iina Ojala ja kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto.

Selvityksessä kirjastot nähdään tärkeinä julkisina yhteisinä tiloina, joiden epäkaupallinen luonne tekee niistä keskeisiä ihmisten ja ideoiden kohtaamispaikkoja. Lielahtitaloon on suunnitteilla laaja, monipuoliset palvelut sisältävä aluekirjasto, joka on tarkoitus avata vuoden vaihteessa 2013-2014 osoitteessa Teivaalantie 1.

Lähtökohtana on, että nykyisten Lentävänniemen ja Lamminpään kirjastojen toiminnot aineistoineen ja työntekijöineen yhdistetään Lielahtitalon kirjastoon. Lamminpään ja Lentävänniemen alueen kirjastopalveluista huolehditaan kirjastoautopysäkeillä. Alueen kirjastoauton reitit suunnitellaan Lielahden kirjaston valmistuttua kokonaan uudelleen huomioiden Lamminpään ja Lentävänniemen alueiden pysäkkien sijoittelu. Muun muassa Alue-alvarin on mahdollista osallistua reittisuunnitteluun vuoden 2012 aikana.

Uusi kirjasto on paremmin koko alueen asukkaiden saavutettavissa, sillä se sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien ja liikennevirtojen varrella lähellä muita alueen palveluita. Samalla kirjaston palvelutarjonta laajenee, sillä sinne tulee esimerkiksi tietotori. Kirjasto saa viihtyisiä oleskelu-, ryhmätyö- ja kokoustiloja, joissa on mahdollisuus käyttää omaa kannettava tietokonetta.

Lielahtitaloon on suunnitelman mukaan sijoittumassa kirjaston lisäksi muun muassa Lielahden terveysasema, alueen neuvola, suun terveydenhoito, ikäihmisten päivä- ja palvelukeskus sekä kotihoidon toimitilat. Lentävänniemen koulu saa käyttöönsä kirjastolta vapautuvat tilat.

Lisäksi läntisellä alueella Tesoman kirjaston on tarkoitus siirtyä isompiin tiloihin Tesomantori-kauppakeskuksen uudisrakennusosaan. Sen rakentamisaikataulu on vielä avoin. Lisätila Tesoman kirjastolle on tarpeen, koska sillä on Tampereen ennätys lainoissa neliömetriä kohti. Kauppakeskuksiin sijoitetuissa kirjastoissa käyttöluvut yleensä nousevat entisestään.

Kirjastoverkon suunnittelussa liikenneyhteyksien sujuvuus on tärkeää. Koulun läheisyys on hyvä. Myös laajat aukioloajat lisäävät kävijöitä ja kirjastoon sijoitettujen voimavarojen hyödyntämistä. Nykyään kävijät suosivat selvästi isompia kirjastoja, joissa on enemmän aineistoa ja laajemmat aukioloajat.

Keskustelutilaisuus asukkaille Tampereen läntisen alueen kirjastopalveluiden tulevaisuudesta Tesoman kirjaston lukusalissa, Kohmankaari 9; maanantaina 24.10. kello 17. Tervetuloa!

Lisätietoja:
suunnittelupäällikkö Iina Ojala, iina.ojala@tampere.fi, puh. 040 801 6189
Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, tuula.haavisto@tampere.fi, puh. 0400 985 991

Kohta alkaa koulujen syysloma, jolloin voi ihan huoletta viettää vaikka koko päivän kirjastossa. Sieltä löytyy tietokoneita, musiikkia, sarjiksia, lautapelejä, lehtiä ja valtavasti kirjoja. Monet sanovat, että kirjastossa parasta on se, kun voi vain lukea tai kuunnella rauhassa.

Valto Takahuhdin koulusta kirjoittaa äsken ilmestyneessä kirjaston lastenlehdessä näin: ”Kirjastossa on aina ollut rauhallista ja se on hyvä asia. Koska ei kukaan halua, että joku tulee häiritsemään kun luet. Ajattele nyt, jos joku huutaisi koko ajan korvaasi tai mätkisi sinua”. Kirjaston uuden lastenlehden ”Minun kirjastoni” voi pyytää omasta kirjastosta. Siinä on koululaisten piirroksia, juttuja ja runoja kirjastosta ja puuhasivukin. Nyt syyslomalle kirjastoon, siellä on kivaa!

Suomen kirjastoseura on myöntänyt palkinnot kahdelle tamperelaisille kirjastoammattilaiselle. Pääkirjastossa Metson musiikkiosastonjohtaja Pirjo Hakunille myönnettiin Mikko Mäkelä-palkinto ja kirjaston viestintäsuunnittelija Ritva Hokka-Ahdille Jyvä-palkinto. Palkinnot jaettiin Tampereen Raatihuoneella 7.10.

Pirjo Hakuni on musiikkikirjastotyön kehittäjä, innostaja ja tekijä. Hän on jakanut tietojaan myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Hakuni oli aloittamassa suomalais-virolaista yhteistyötä ja on hoitanut pitkäjänteisesti suhteita Viroon.

Pirjo Hakuni on kantanut vastuuta laadukkaasta asiakaspalvelusta ja myös innostanut alan opiskelijoita opinnäytetöihin. Vuosittain jaettava Mikko Mäkelä –palkinto myönnetään kirjastoalalla tehdystä pitkäaikaisesta tai muuten ansiokkaasta käytännön työstä.

Ritva Hokka-Ahti sai Jyvä-palkinnon ansioistaan Kirjastolehden päätoimittajana vuosina 2004 - 2010. Ritva Hokka-Ahdin aikana Kirjastolehti on esitellyt sekä kulttuuri-ilmiöitä että kirjastojen toimintaa monipuolisesti. Lehti on tehnyt uusia avauksia alan keskusteluun mm. koulutuskysymyksissä ja nostanut esiin erityisesti kirjastoissa työskentelevien näkökulmaa.

Sujuva ja helposti lähestyttävä kirjoittamistyyli journalistisesta laadusta tinkimättä on ollut lehden ominaispiirteenä. Päätoimittajan huumori on piristänyt muuten asiallista ammattilehteä. Kirjastolehden Jyvä on raumalaisen hopeasepän Eila Minkkisen suunnittelema kirjasinmetallista valmistettu taideteos.

Tamperelaisille on tarjolla kiinnostava kirjallisuusilta, kun palkittu kirjailija Mikko Rimminen saapuu pääkirjasto Metsoon ma 10.10. klo 18. Häntä haastattelee tamperelainen kirjailija Niina Hakalahti.

Mikko Rimminen (s.1975 Helsinki) on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija. Hänen esikoisromaaninsa Pussikaljaromaani sai Kalevi Jäntin rahaston kirjallisuuspalkinnon 2004 ja oli myös Finlandia-palkintoehdokkaana. Rimminen sai Finlandia-palkinnon 2010 romaanistaan Nenäpäivä.

Rimmisen esittely Teos-kustantamon sivuilla kertoo runoilijasta, josta sukeutuu nyky-Suomen tulkki, ja kriitikoiden arvostama pidättelemätön proosakirjailija. Kirjailijan tekstit ovat omaperäisiä pohdiskeluja. Rimmisen kielessä tutut sanat saavat uuden merkityksen.

Rimmisen ensimmäinen menestys oli vuonna 2004 ilmestynyt Pussikaljaromaani. Se oli valtaisa arvostelu- ja myyntimenestys. Romaani on käännetty saksaksi, ruotsiksi, hollanniksi, venäjäksi ja latviaksi. Pussikaljaromaanin pohjalta on tehty elokuva, joka sai ensi-iltansa tänä vuonna.

Syksyllä 2007 ilmestyi Rimmisen toinen romaani Pölkky, joka myös oli arvostelumenestys. Sittemmin Rimmisen lukijat jakautuivat pussisteihin ja pölkysteihin.

Romaanillaan Nenäpäivä (2010) Rimminen varmisti asemansa yhtenä kiinnostavimmista nykypolven kirjailijoista. Keski-ikäisen naisen tavallisesta elämästä kertova romaani oli arvostelu- ja myyntimenestys ja herätti huomiota nimenomaan aihevalinnallaan. Finlandia-palkinnon valitsijan, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen mielestä ”Nenäpäivä on hellästi kantaaottava romaani ja Rimmisen kieli ainutlaatuisen pursuavaa”.

Teokset:
Jännittävää olisi nähdä pihalla lintuja, 2000 runoja (Tammi)
Hämärä luonto, yhteistyössä Kyösti Salokorven kanssa 2001 (Tammi)
Sumusta pulppuavat mustat autot, 2003 runoja (Tammi)
Pussikaljaromaani, 2004 romaani (Teos)
Pölkky, 2007, romaani (Teos)
Nenäpäivä, 2010, romaani (Teos)