Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto

Hatanpään sairaalan potilaskirjasto sai uudet tilat kantasairaalan ensimmäiseen kerrokseen kahvion viereen vuonna 2008. Samalla nimi muutettiin Hatanpään sairaalan kahvilakirjastoksi. Tilat on suunnitellut rakennusinsinööri Eija Kukkonen-Pylkkö, Tampereen kaupungin tilakeskus, suunnitteluyksikkö.

Hyvän olon arkkitehtuuria - Hervannan kirjasto

Arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä aloittivat Hervannan alueen keskusakselin ideoinnin vieraillessaan Roomassa vuonna 1978. Heihin teki suuren vaikutuksen 200-luvulla eläneen keisari Caracallan kuuluisa Termit-kylpylä; sen tiilen ja holvauksen taidokas käsittely.

Arkkitehtonisen suunnittelun lähtökohtana oli myös tuoda perinteinen tamperelainen kaupunkimaisema Hervantaan. Jyhkeät tiilimassat tuovat mieleen Tammerkoskea ympäröivät punatiiliset tehdasrakennukset. Professori Reima Pietilä onkin sanonut, että arkkitehtonisena tehtävänä oli myös siirtää tämä ”paikka” asiayhteydellisesti ja esineistyneesti halkomaan kaupungistuvaa Hervantaa.

Hervantalaista ”paikan henkeä” ilmentävät punatiiliset rakennukset sekä Toimintakeskuksen kaarevat tiiliräystäät. Yhtymäkohtia luontoon ovat kuusipuuta kuvaavat kolmiomaiset ikkunat seurakunta- ja vapaa-aikakeskuksessa.

Punatiilinen keskusakseli

Raili ja Reima Pietilän Hervannan keskusakseliin kuuluvat vuonna 1979 valmistuneet seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus. Vuosina 1985 -1989 toteutettuun Toimintakeskukseen kuuluvat kirjasto-, terveyskeskus- sekä elokuvateatterirakennukset.

Toimintakeskuksen rakennusten välille muodostuva kävelyverkosto tarjoaa valoisan ja avaran, mutta myös suojatun tilan kohtaamispaikaksi. Professori Reima Pietilä kuvaa keskusakselia ”tilaksi, joka virtaa kuin joki akselia pitkin”.

Runoilijan aukio ja Käärmekallio

Kirjaston viereisellä Runoilijan aukiolla sijaitsee kuvanveistäjä Laila Pullisen muotoilema maaveistos. Aukion keskipisteenä on taitelijan pronssinen Muusa-veistos – paikan itseoikeutettu hengetär.

Käärmekallio kirjastorakennuksen edustalla symbolisoi pyhittämisen rituaalia. Kaksi käärmettä muodostaa rakennelman, jonka huipulle noustaan seitsemällä askeleella. Kalliolta avautuu Toimintakeskuksen ”kylämaisema”.

 Kirjasto - keidas keskellä Hervantaa

Toimintakeskuksessa sijaitsevan kirjaston arkkitehtuuri henkii hyvänolon tunnetta. Sisätiloissa luonnonvalo tuo värisivellyn puun käsittelyn hyvin esille.

Arkkitehti Raili Pietilän mukaan kirjaston vaaleansininen kupoli tuo mieleen beduiiniteltan katon. Kirjasto on kuin keidas erämaassa viherkasveineen ja palmuineen. Arabikulttuurista muistuttaa kirjaston keskellä soliseva suihkulähde.

Kirjaston kattomaisema valovaikutelmineen on arkkitehtuuriltaan vaikuttava. Kattoikkunoista avautuu vaihtuvia näkymiä taivaalle – syntyy kosminen yhteys äärettömään.

Kirjastotilojen alapuolelle katutasoon toteutettiin keväällä 2004 laajennus, johon sijoitettiin lehtilukusali ja tietotori.

Kirjasto sai kuusi kertaa suuremmat tilat kuin aikaisemmin, hyötypinta-alan ollessa 1742 m2.

Vuonna 2004 kirjasto sai rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta lisätilaa Hervannan aluepaloaseman muutettua toisaalle Hervannassa ja poliisin tilojen siirryttyä rakennuksen toiselle puolelle. Katutason uudet tilat tietotori ja lehtilukusali avattiin yleisölle toukokuussa 2004. Sisustusarkkitehtinä toimi Eevaliisa Vasko. Tietotori ja lehtilukusali kalusteineen noudattavat Raili ja Reima Pietilän arkkitehtonista tyyliä. Kirjaston käytössä on nyt yhteensä 2105 m2.

Kaukajärven kirjasto

Kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Juvan päiväkoti. Kaikki kirjaston tilat ovat samassa tasossa ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Knuuti & Schreck. Sisustussuunnittelu on tehnyt sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta.

Kirjaston peruskorjattiin 2007, ja laajennuksessa kirjasto sai 318 m2 lisää hyötypinta-alaa. Tilojen ja sisustuksen suunnittelija on Arkkitehtuuritoimisto Seppo Kangasniemi Oy / rakennusarkkitehti Mika Suihko.

Kämmenniemen kirjasto

Kämmenniemen kirjasto sijaitsee Kämmenniemen koulun lisärakennuksessa. Sen on suunnitellut arkkitehti Pekka Timola arkkitehtitoimisto Stenvall-Timola-Varhi Oy:stä. Kirjaston uudet tilat valmistuivat kesällä 2001.

Lehtilukusali

Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusali vihittiin nykyiseen käyttöönsä 1973. Rakennus on palvellut Frenckellin tehtaan kattilahuoneena ja myöhemmin teknillisenä museona. Kattilahuone rakennettiin kahdessa vaiheessa 1904 ja 1907. Sen vierellä on tehtaan pysyvänä muistomerkkinä säilytetty 1870- luvulta oleva 8-kulmainen savupiippu, jonka korkeus on 65 metriä. Frenckellin alueen rakennusten uusimisen vuosina 1902 -1908 sai tehtäväkseen Tampereella elämäntyönsä tehnyt arkkitehti Birger Federley. Kattilahuoneen piirustukset ovat peräisin kesäkuulta 1904 ja elokuulta 1907.

Sisustusarkkitehti Reijo Ojanen kaupungin arkkitehtiosastolta suunnitteli lehtilukusalin muutostyöt ja kalustamisen.

Lentävänniemen kirjasto

Lentävänniemen sivukirjaston on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusi-talo. Sisustussuunnittelija on sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta.

Messukylän kirjasto

Kirjastotilat valmistuivat Ristinarkun koulun yhteyteen 1999. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Mikko Uotila Arkkitehtitoimisto Aarne Heino Ky:stä.

Nekalan kirjasto

Nekalan koulun peruskorjauksen yhteydessä 2007-2008 kirjasto siirtyi pihatasoon entisten kirjastotilojen alapuolelle. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 15.4.2008. Tilat suunnitteli arkkitehti Esa Niva, Arkkitehdit A3 Oy, ja kirjaston sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Kristiina Mäkelä, KM Interiors Oy.

Kirjaston pohjaväri on harmaa ja puupinnat tammiviilua. Väriläiskinä ovat oranssit ja vihreät tuolit, pastellisävyiset verhot ja alkuperäinen kaakeliuuni (vuodelta 1951). Tuolit ovat Ilmari Tapiovaaran Domus-tuoleja, samoin lehtitilan pöytä. Lastenosaston tuolit ja pöydät ovat Fritz Hansenin.

Pellervon kirjasto

Pellervon kirjaston nykyiset toimitilat avattiin elokuussa 2005 uuden Sammon keskuslukion yhteyteen. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy ja kirjaston sisustuksen arkkitehti Karola Sahi samasta toimistosta.

Kirjastossa on akateemikko Outi Heiskasen töitä. Ikkunoita koristaa hiekkapuhallettu lasi-installaatio Supinaa kirjastossa ja kokoushuoneessa ovat grafiikkateokset Matkan varrella sekä Rouva Karjula kysymysten äärellä.

Peltolammin kirjasto

Peltolammin kirjastolle saneerattiin koululta vapautuneita tiloja 1986-1987. Rakennustyöt teki Tampereen Rakennus ja Maalaus Oy. Sisustussuunnitelman laati sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta.

Pääkirjasto Metso

Soidinkuvat

Nykyisen pääkirjaston arkkitehtikilpailun vuonna 1978 voitti arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnitelma "Soidinkuvat".  Kilpailuun osallistui 120 ehdotusta. Palkintolautakunta piti Pietilöiden ”Soidinkuvia yksimielisesti selvästi muita ehdotuksia ansiokkaampana.

Palkintolautakunta uskoi, että kaupunki saisi ehdotuksesta nykyaikaisen, hyvin toimivan kirjastorakennuksen, joka samalla toisi kaupunkikuvaan mieliin painuvasti omaleimaisen ja monumentaalisen lisän.

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1983 ja ne kestivät 3 vuotta. Kirjasto avattiin yleisölle 21.8.1986.

Arkkitehdit ovat hakeneet muotoa rakennukseen vanhoista kelttiläisistä koruista, jääkauden aikaisista pyörteistä ja eläinmaailmasta. Myös sisustus ja ulkoalueet ovat Pietilöiden suunnittelemia.

Pienoismallin valmistamisen yhteydessä linnun muodot vahvistuivat. Rakennus sai muotonsa soitimella olevasta Metsosta. Sisäänkäynti kirjastoon on linnun nokan alitse, kirjahalli on pyrstösulkien alla ja työhuoneet siipien alla. Yleisötiloissa ei ole juuri lainkaan suoria seiniä. Kaikki on kaarevaa ikkunalaudoista jalkalistoihin.

Kirjaston päävärit tulevat Suomen luonnosta: valetut betoniosat on maalattu valkoisiksi kuten lumihanki, kupoli ja matalat alumiinikatot ovat taivaan sinisiä, ikkunan puitteet, osa ovista ja osa kirjahyllyistä tummanvihreäksi kuullotettua puuta muistuttaen metsää. Tuolien tekstiilit ovat pastellisävyjä, jotka tuovat mieleen suomalaiset metsän kukat. Kolme eriväristä kierreportaikkoa ovat saaneet myös värinsä metsän kukista: punainen portaikko lukusalin takana on varatie, violetti on henkilökunnan käytössä ja sininen yleisön käytössä.

Viherkasvit portaikossa ovat pääasiassa vehkoja: isolehtiviirivehka, malaganvehka. Rakennukseen on valittu myös kuningaskissuksia, vesifiikuksia, huonesaarneja, suutarinkieloja ja limoviikunoita. Pietilät ovat suunnitelleet myös ulkoistutuksia, joiksi on valittu puita suomalaisesta metsästä: pihlajia, katajia yms.

Rakennuksen ulkomateriaaleina on käytetty mm. punaista viborgiitti-nimistä rapakiveä, bitumikatetta katossa, kuparia katossa, ja julkisivuissa, mm. ikkunanpuitteissa. Kuparia kului noin 50 tonnia. Kuparikatto on Outokummun levyä. Kuparityöt on tehnyt Kattomestarit Hämeenlinnasta sekä sileät osat Yhtyneet Metallimiehet Kuusankoskelta.

Sisätiloissa on käytetty valkoiseksi maalattua betonia. Lattioissa on Kurun graniittia kirjahallissa ja käsikirjastossa, kivilaattaa musiikkiosastolla ja parvikerroksen aulassa, koivuparkettia luentosali 1:ssä ja muovilaattaa työhuoneissa. Alaslasketut katot ovat siniseksi maalattua alumiinipaneelia.

Standardielementtejä ei ole käytetty juuri ollenkaan; rakennuksessa ei ole kahta samanlaista huonetta. Kaikki kalusteet, valaisimet, kattopaneelit, ovet, ikkunan ja ovien puitteet jne. ovat arkkitehtien suunnittelemia. Standardikalusteita on käytetty vain vähän ja nekin työhuoneissa.

Rakentajat

Kirjaston rakensi Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto. Rakennesuunnittelun on tehnyt Insinööritoimisto A-Insinöörit Ky, LVI-suunnittelun Insinööritoimisto Erkki Leskinen Ky, sähkösuunnittelun Sähköinsinööritoimisto Milton Näppilä Ky, akustisen suunnittelun arkkitehti Alpo Halme.

Toimittajia ovat olleet mm. Asko (tuolit), Oulun puukaluste (tiskit, pöydät, kaapistot jne.), SOK Vaajan tehdas (kirjahyllyt), Puolimatka (valaistus), Lautex (alumiinikatot), Kloss (mikrofilmikaapit), Kasten (taajahyllyt), Martela (työtuolit).

Kaupungin talonrakennusvirasto sai osallistua arkkitehdin kanssa yhdessä suunnitteluun.

Yhteistyön tuloksena saatiinkin aikaan se, että esim. rakennuksen kustannukset olivat arvioitua pienemmät.  Kirjaston henkilökuntaa on ollut mukana suunnittelussa alusta lähtien. Arkkitehti on kuullut käyttäjän ääntä kaikissa pienissä yksityiskohdissakin.

Rakentajille työ on ollut haastava, koska rakennuksessa on tehty käsityötä enemmän kuin missään rakennuksessa aikoihin. Vaikeinta rakentajille oli kirjahallin holvikaton ja kupolin valaminen.

Rakennuksen runko on tehty pääosin paikallavalutyönä. Kirjahalli on rakennettu 13 kaaripalkista, jotka tuotiin Partekin Ylöjärven tehtaalta 26 osana ja kiinnitettiin alustaan. 12 kaariholvia, kaikki erilaisia, valettiin paikalla. 

Talonrakennusviraston rakentajat suorittivat mm. betonivalun laudoitustyöt kirjahallin kattoa, sisääntuloaulan kupolia sekä kolmea kierreportaikkoa varten ja itse valun. Betonia kului n. 5000 m3 ja terästä raudoitukseen 600 tonnia. Kupoli on valettu kahden kantavan kaaripalkin varaan. Ensin valettiin alempi kaaripalkki, ja sitten rakennustelineiden varaan ylempi kaaripalkki. Sen jälkeen valettiin väliosa, jonka päälle laskettiin ylempi kaaripalkki. Näin syntyi jännite, joka pitää kupolin koossa. Kupolin kaltevuus on 11,1 astetta. Kupolin korkeus hallin lattiasta on 13 metriä, sen halkaisija 25 metriä ja kolminkertaisen akryylikuvun halkaisija 5,5 metriä. Reima Pietilä on verrannut kupolia mm. maapallon vinoon asentoon akseliinsa nähden.

Kirjahallin korkein kohta on n. 9 metriä. Kirjahalli on valaistu kohdevaloin, yleisvaloa ei ole. Kirjahallin hyllyjen ylä- ja alaosaan on kiinnitetty akustinen paneeli, joka ehkäisee kaikua.

Palkinnot

Rakennus on saanut Suomen betonirakentajien keskusliiton kunniamaininnan "Vuoden 1985 betonirakenne". Muita Metson saamia palkintoja:

• Rakevan (Rakennusalan kehittämisvaltuuskunta) palkinto kirvesmiesryhmälle 21.5.1986
• Vuoden rakennusmestariksi työmaan vastaava mestari Teuvo Toivonen 21.11.1986
• Invalidiliiton yhdyskuntasuunnittelupalkinto 1986 21.3.1987.

Arkkitehdit

Reima Pietilä

s. 25.8.1923 Turku, k. 26.8.1993 Helsinki

Raili Pietilä

s. 15.8.1926 Pieksämäki

Akateemikko Reima Pietilä oli Suomen nykyarkkitehtuurin merkittävimpiä mestareita. Hänen työnsä ovat suomalaisen rakennustaiteen omaleimaisimpia ja rohkeammin tavanomaisista normeista poikkeavia. Monet töistään Reima Pietilä on tehnyt yhdessä vaimonsa Raili Pietilän kanssa.Pietilät ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehtejä.

Reima Pietilä on saanut vuonna 1987 elämäntyöstään erittäin arvostetun palkinnon,  UIA kultamitali (International Union of Architects).

Pietilöiden töitä:

• Suomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958 (kilpailuehdotus 1956)
• Branderin kahvila, Tampere 1963
• Kalevan kirkko, Tampere 1966 (kilpailuehdotus 1959)
• Dipoli, Otaniemen Espoo 1966 (kilpailuehdotus 1961)
• Suvikummun asuntoalue, Tapiola Espoo 67-69  (kilpailuehdotus 1962)
•  Särestö, Reidar Särestönimen ateljee ja galleria, Kittilä, 1972
• Hvitträskin sauna, Kirkkonummi 1975
• Suomen suurlähetystö, Delhi Intia 1985   (kilpailuehdotus 1963)
• Sief Palace Area Buildings: Sief Palacen laajennus, (ministerineuvosto ja ulkoministeriö) Kuwait 1982
• Seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä ostoskeskus, Hervanta Tampere 1979
• Metso, Tampereen kaupungin pääkirjasto,Tampere 1986 (kilpailuehdotus 1978)
• Lieksan kirkko, Lieksa 1982 (1981)
• Taikurinhattu, päiväkoti, Pori 1984
• Himmeli, vanhainkoti, Pori 1988
• Hervannan toimintakeskus, Tampere, 1989
• Mäntyniemi, Tasavallan presidentin virka-asunto 1993 (1984)

Reima Pietilä on sanonut Metsosta seuraavaa:

 "Metso laventaa käsityksiämme niistä mahdollisuuksista, joihin arkkitehtuurin alalla voidaan päästä, toisin sanoen     toiminnallisuuden ja muodon uudesta tavasta yhdistyä ja  muodostua tärkeäksi kulttuuritekijäksi. Metso ei ole vain   kirjasto, vaan myös arkkitehtoninen merkkipylväs. Rakennustoimikunta on ollut samalla taidetoimikunta, joka on innostunut ylittämään itsensä. Rakennus kuuluu     jokapäiväisen elämämme kulttuurihyödykkeisiin, joita ihminen tarvitsee ympärilleen viihtyäkseen ja voidakseen hyvin."

Raili Pietilä kuvailee yhteistyötä seuraavasti:

 "Arkkitehdin oli kokoa ajan keksittävä kirjaston toiveisiin ja  esityksiin uusia ratkaisuja, jotka sopivat käyttäjälle. Tarvitaan osaava rakennustoimikunta, osaava käyttäjä ja osaavat arkkitehdit,jotta kaikki onnistuu. Jokaisen täytyy kokea työssään iloa. Työn tulee olla hauskaa ja mielekästä. Kaikille täytyy jäädä tunne, että ollaan tekemässä jotakin ainutkertaista. Tämä tavoite on tässä työssä toteutunut sataprosenttisesti."

Tilat

Rakennuksen tilavuus on 46 000 m3 ja pinta-ala 11 226 m2. Kirjaston hyötypinta-ala on n. 6 500 m2. Muiden kuin kirjaston käytössä rakennuksesta on n. 1 800 m2. Kirjaston laajennusta varten on jäljellä rakennuksessa n. 500 m2.

Rakennuksessa on erityiset lastausovet kolmelle kirjastoautolle.

Kirjaston rakennuskustannukset olivat noin 68.8 miljoonaa markkaa ja kalusteet ja laitteet maksoivat noin 7,2 miljoonaa. Valtionosuus rakentamiseen ja kalustamiseen oli yht. 6.1 milj.

Taideteoksia Metsossa

Veistosvitriini

• Eila Hiltunen: Veden alla, 1959, pronssi

Aula

• Kimmo Kaivanto: Väinö Linna, 1986, akryyli

Luentosali 1

• Johannes Alanen: Klaus Kurki ja Elina, 1916, temperaPapinaho, Pentti: Mikko Mäkelä, pronssi

Lasten ja nuortenosasto

• Teemu Luoto: Jänis, keramiikkaTeemu Luoto: Pupu, keramiikkaTaisto Toivonen: Plättä-plakaatti

Tietopalveluosasto

• Väinö Aaltonen: Väinö Linna, pronssiMauno Oittinen: Viljo Kajava, pronssi

Käsikirjasto

• Hovi, Mikko: F.E. Sillanpää, graniittiP. Pitkänen: Kalevala-mitali, pronssi

Pirkanmaa-kokoelma

• Anna Alapuro: Hiljainen kone, litografiaMauno Jovonen: Alex Matson, pronssiHeikki Varja: Lauri Viita, pronssi

Musiikkiosasto

• Raimo Kanerva: Eräänä päivänä, serigrafiaMatti Kulmala: Asetelma 2, serigrafiaMartti Peurasalo: Pääsiäisen aikaan, sekatekniikka

mk.

Sampolan kirjasto

Kirjastolle valmistuivat uudet tilat 2003 uudisrakennukseen, Tampereen työväenopiston ja Sampolan koulun sisäpihalle. Tilat on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy. 

Sampolan kirjaston julkisivulaseissa on Teija-Tuulia Aholan hiekkapuhallus lasille Avautuminen, josta taiteilija itse on kertonut seuraavasti:

 "Ikkuna on eräänlainen epäpaikka. Se on kaksiulotteinen näkymätön pinta, joka rajaa sisä- ja ulkotilan, ja josta näkyy kolmiulotteinen maisema tai huone katsomissuunnasta riippuen. Teoksissani haluaisin sitoa nämä kaksi paikkaa rakennuksen historiaan ja/tai käyttötarkoitukseen. Minua kiehtoo ikkunalle tunnusomainen piirre, valo, joka muuttaa ikkunaan sijoittuvan teoksen olemusta niin vuorokauden, vuodenajan uin säänkin mukaan.
Kunnia-asemassa teoksessa ovat kirjainmerkit itsessään, irrotettuna normaalista yhteydestään kirjoitettuun tekstiin. Kirjaimet ovat muodoltaan käytännöllisen kauniita. Ajatus siitä, että koko kirjaston sisältö, kaikki kirjojen sisältämä tiedot ja tarinat on merkitty muistiin käyttämällä maksimissaan kahtakymmentäyhdeksääkirjainmerkkiä eri järjestyksissä, tuntuu huikealta

Pystyäkseen tuottamaan ymmärrettävää kieltä, kirjaimet on saatava oikeaan järjestykseen; kirjoittamisessa on sääntönsä ja järjestyksensä, niin kuin pitsin nypläyksessä on omansa, jotta saataisiin aikaiseksi valmista pitsiä. Teoksen hiekkapuhallettujen kirjainten rypäs tuottaa etäisen mielikuvan avautuvista pitsiverhoista. Verhot avautuvat, samoin kuin kieli avautuu lapselle. Ensin kirjojen sivuilla kirjaimet muodostavat selkiintymättömän massan, josta pikkuhiljaa rivit tulevat esiin - pieni lapsi alkaa "kirjoittaa" kirjainten kaltaisia merkkejä riviin. Seuraavaksi opitaan erottamaan kirjaimet toisistaan, ne saavat identiteetin. Samalla tavalla Avautumisessa kirjaimet irtautuvat toisistaan ja tulevat selkeiksi omiksi merkeikseen esittämään omaa tärkeää symbolitehtäväänsä. Lapsi oppii kirjainten merkitykset ja sen kautta lukemaan; avautuu uusi maailma, kirjojen, tiedon ja tarinoiden maailma, jossa kirjastolla on paljon annettavaa."

 Aula

• Jyrki Parantainen: Crematorium for 3 million books 1 (National library, Sarajevo) 2002, kromogeeninen värivedos alumiinille

 Alakerran portaikko

•  Marko Lampisuo: Valon tuleminen,1999, akvatinta, heliogravyyri, hionta, kuivaneula

Terälahden kirjasto

 Tampereen vanhin lähikirjasto sijaitsee Terälahden koulukiinteistön yhteydessä. Samassa pihapiirissä toimii kirjaston lisäksi päiväkoti, peruskoulu (1-6 luokat) ja Tampereen luontokoulu Korento. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 2002. Tilat suunnitteli arkkitehti Mikko Uotila.

Tesoman kirjasto

Kirjastolle sai uudet tilat Tesoman Nuorisokeskuksen kiinteistöön 1991. Kiinteistön suunnitteli ja sisustussuunnitelman laati kaupunginarkkitehti Jukka Hagman Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta.